Me Tavallinen Mieli Zendossa ylläpidämme retriittikeskusta ajatuksella, jota kutsumme perusteelliseksi vieraanvaraisuudeksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että toivotamme kaikki tervetulleeksi. Kuka tahansa voi tulla vierailemaan luoksemme. Ajattelutapaamme kuuluu myös se, että vuokraamme keskusta avoimin mielin lähes kenelle vain.

Lammin retriittikeskus sopii erinomaisesti työpajojen, leirien ja retriittien järjestämiseen. Vuokraamme rakennusta myös erilaisten tapaamisten ja kokousten järjestämiseen.

Muutama tarkempi sana tiloistamme ja varusteistamme:
Nukkumaan mahtuu noin 40 henkeä, sillä kerrossänkyjä on noin 20 kappaletta, osa pienemmissä huoneissa ja osa isoissa dormeissa. Moderni keittiömme on tilava, isoja jääkaappeja on kaksi, astianpesukone on nopea ja ruoanlaittoon löytyy kattiloita ja pannuja pienistä valtaviin. Kellarissa voi säilyttää ruokaa usealle syöjälle moneksi päiväksi. Talossa on myös uusi pesukone ja kuivausrumpu. Suihkuja on useita ja löylyihin pääsee tietenkin. Meditaatioretriittejä ajatellen meiltä löytyy 28 zabutonia ja 20 zafua. Suunnitelmissamme on hankkia niitä lisää tulevaisuudessa. Oman Tavallinen Mieli Zendon retriiteillämme käytämme koulun vanhaa liikuntasalia zendona - tilaa on vaikka kolmellekymmenelle meditoijalle! Ulkona on iso hiekkakenttä pelejä ja leikkejä varten sekä muutama keinu. Retriittikeskustamme ympäröi pellot ja metsä, joka hiljaisuudessaan ja auringon mukana vaihtuvissa sävyissään on todellinen nautinto silmille ja korville

Kuinka kaikki tapahtui

Alussa oli kaunis keltainen kyläkoulu. Se sijaitsi viljapeltojen ja havumetsien keskellä hämäläisessä maalaismaisemassa. Vuodet vierivät, maailma koulun ympärillä muuttui ja yhä vähemmän lapsia saapui istumaan luokkahuoneisiin joka vuosi. Lopulta koulua ei enää ollut, vain keltainen rakennus seisoi tyhjillään, katsellen jatkuvaa muutostaan ympärillään.

Sitten tuli ryhmä, joka oli jonkin aikaa aikaisemmin kokoontunut, koska heistä kaikista oli mukavaa istua hiljaa ja tuijottaa seiniä (no, ei aivan kaikista, mutta he tekivät sitä silti). He kutsuivat itseään Tavallinen mieli -zendoksi. Toisinaan heistä tuntui, että seinän tuijottaminen tunnin verran ei ollut tarpeeksi ("se tuntui pelkältä vilkaisulta"), niinpä he vuokrasivat jonkin rauhallisen paikan maalta ja tuijottelivat seinää muutaman päivän tai jopa viikon verran. Tähän asti paikan vuokraaminen oli toiminut hyvin. Jotkut olivat kuitenkin sitä mieltä, että oman paikan hankkiminen olisi parempi kuin ainaisen vuokraamisen sijasta. Joten he alkoivat katsella ympäriinsä.

Sitten eräänä päivänä he vihdoin tapasivat, keltainen kyläkoulu ja ryhmä, josta oli mukavaa katsella pitkään seiniä.

Keltaiset seinät näyttivät todella hyvältä. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Kummankin puolelta. Kauppakirjat allekirjoitettiin nopeasti ja kesäkuussa 2013 Kataloisten keltainen kyläkoulu vaihtoi omistajaa. Tarkistaakseen kuinka hyvin keltaiset seinät olivat kestäneet aikaa, ensimmäinen sesshin järjestettiin elokuussa heti kiireisen valmistejakson jälkeen. Vanha koulu oli erinomaisessa kunnossa ja selvästi ilahtunut löydettyään uuden kutsumuksen, uuden olomuodon. Katseltuaan vuosikymmenien ajan lasten juoksentelua käytävillään, nyt rakennuksen täytti hiljaisten ihmisten joukko. Saattoi melkein tuntea kuin vanha keltainen kyläkoulu nuortui päivä päivältä. Ei hullummin ottaen huomioon, että hän on melkein 80.